Teepuun historia

Australian takamailta löytyvä Melaleuca -kasvi on kuuluista monipuolisuutensa vuoksi. Lue tästä kasvien moniottelijasta ja tiedät, mihin kaikkeen voit sitä käyttää. Kerromme sinulle myös miten tätä luontoäidin ihmettä on historiallisesti käytetty.

Teepuuöljyn perusteet

Melaleuca viittaa noin 300 erilaiseen kasviin ja puuhun, jotka kaikki kuuluvat samaan myrttiperheeseen. Teepuuöljy näyttää ja tuoksuu eksoottiselta. Sen lehdet ovat soikeita ja niiden väri vaihtelee tummanvihreästä harmaanvihertävään.

Melaleuca-puut voivat kasvaa jopa 30 metriä korkeiksi. Puun kukat muistuttavat harjaa ja niitä käytetään esim. pullojen puhdistamiseen. Melaleucan kukat ovat monien eläinten tärkeä ravintolähde.

Melaleuca tai teepuu: rakkaalla lapsella on monta nimeä

Melaleuca sai nimensä antiikin kreikasta mlas-sanasta. Se tarkoittaa mustaa tai tummaa ja leuks tarkoittaa valoista. Tämä nimi tulee todennäköisesti ensimmäisen tunnetun Melaleucan ulkomuodosta. Puulla oli valkoinen kuori, jonka tuli oli polttanut mustaksi.

Melaleuca on suvun yleisnimi, jonka alle mahtuu monta eri kasvia. Näitä ovat Melaleuca aspalathoides ja concinna sekä Melaleuca cajuputi ja quinquenervia. Melaleuca alternifolia on parhaiten tunnettu suku eteerisinä öljyinä.

Ensimmäisen kerran teepuuöljystä kirjoitti Rumphius vuonna 1741. Se oli ennen kuin kasveja oltiin alettu virallisesti nimeämään. Se oli Carl von Linné, joka vuonna 1767 ensimmäisenä käytti nimeä Melalueca. Nimi viittaa myös Baeckea, Kunzeaan ja Leptospermum -lajeihin. Vuonna 1770 James Cook matkusti Australiaan ja laivassa merimiehet käyttivät pensaan lehtiä teen korvikkeena. Siitä sai alkunsa nimi teepuu!

Missä teepuut kasvavat?

Teepuu viihtyy erilaisissa kasvuympäristöissä, mukaan lukien vetiset maaperät. Jotkut lajit pärjäävät suolapitoisessa ja kuivassa maaperässä. Tämä Australiassa kotoperäinen lajike kasvaa nykyään myös muualla maailmassa.

Australiassa sitä kasvaa eniten pohjoisessa ja lännessä. Teepuu kasvaa myös Tasmaniassa. Melaleuca cajuputi viihtyy Vietnamissa, Thaimaassa ja Myanmarissa. Melaleuca howeanaa löytää taas Lord Howe -saarilta.

Melaleucan historiallinen käyttö

Ihmiset ovat käyttäneet teepuuta ja siitä saatavaa öljyä kauan. Se on levinnyt Australiasta muualle maailmaan. Näin sitä käytetään.

Miten Australian alkuperäisväestö käyttää teepuuta

Australian alkuperäisväestö on käyttänyt Melaleucasaa pitääkseen terveydestään huolta. He tapasivat myös rakentaa teepuusta lauttoja ja kattoja. Itä-Australian Bundjalungit ovat käyttäneet teepuuta yskää, nuhakuumetta ja kipeää kurkkua hoitamaan hengittämällä murskattujen lehtien tuoksua ja juomalla Melaleuca-teetä. He käyttivät teepuuta myös ihotulehduksia, hyönteisten puremia ja pieniä haavoja hoitamaan laittamalla murskattuja lehtiä kärsineelle ihoalueelle. He saattoivat myös peittää alueen lämpimällä mudalla (12).

Bundjalung-heimon jäsenet arvostavat suuresti teepuuta. Prinsessa Eelemanista kertova legenda on siirtynyt Bundjalung-sukupolvelta toiselle. Tarinassa prinsessa Eelemani jätti suuren rakkautensa ja perheensä matkustaakseen New South Walesin osavaltioon. Hän oli huolissaan, koska ei tiennyt, miten pääsisi takaisin kotiin. Matkoillaan prinsessa Eelemani puhui jumalien kanssa planeetoista ja maapallosta. Palkkioksi jumalat antoivat hänelle Melaleuca-siemeniä. Linnut auttoivat prinsessa Eelemania levittämään siemeniä matkallaan, ja kuu valaisi puut kauniisti niin, että hän löysi takaisin kotiin.

Legendan mukaan näin myös Bundjalung-heimo oppi tietämään puiden maagisista ominaisuuksista. Kuten puut suojelivat prinsessaa, puut suojelivat myös heidän kansaansa ihotulehduksia vastaan (12).

Teepuuöljy

Melaleuca alternifolia on tunnettu eteerisestä öljystään, joka tunnetaan nimellä teepuuöljy. Tämä massatuotettu öljy on laajasti myynnissä ja sen paikallisesti käyttäminen on turvallista. Se tuoksuu kamferipuulta ja sen väri vaihtelee läpinäkyvästä vaaleankeltaiseen. Tämä öljy tarjoaa ratkaisun moneen pulmaan. Öljyä levitetään vain iholle. Öljyä saadaan Melaleuca alternifolia -kasvin lehtiä uuttamalla. Myynnissä on sekä laimentamatonta että laimennettua öljyä.

Toista lajiketta, Melaleuca cajuputia käytetään cajuput-öljyn valmistamiseen. Tätä öljyä tavataan lisätä ruokiin lisämakua tuomaan, ja sitä on käytetty Kaakkois-Aasiassa erilaisia tulehduksia hoitamaan.

Melaleuca sisältää seskviterpeenijä, monoterpiinejä ja terpeenejä (hiilivedyt). Nämä yhdisteet tunnetaan niiden sieniä, viruksia ja bakteereita tuhoavista ominaisuuksista. Tutkimusten mukaan teepuuöljy sisältää terpinene-4-ol -yhdistettä (1, 2). Erään tutkimuksen mukaan teepuussa on monia bakteereita ja sieniä tuhoavia ominaisuuksia, ja tutkimuksen mukaan teepuu lisää valkosolujen tehoa (3). Sen volatiilit hiilivedyt ovat aromaattisia ja ne matkustavat ilmassa.

Teepuuöljyn paikallinen käyttö

Vaikka kaikki alkuperäiskulttuurit eivät olleet tietoisia teepuuöljyn kemiallisista yhdisteistä, he silti käyttivät teepuuta. Alla on lista Melaleucan käyttötavoista:

-käsidesi:

Vaikka Australian alkuperäiskansat olivat pitkään käyttäneet teepuuta, se oli vasta vuonna 1922 kun Melaleucaa alettiin tutkia. Australialainen kemisti Arthur Penfold vahvisti, että teepuuöljy ei polttanut ihoa. Tämä oli tärkeä löytö sillä tämän jälkeen teepuuöljyä alettiin käyttää paikallisesti.

Useimmat käsidesit sisältävät alkoholia, joka saattaa ärsyttää ihoa. Teepuuöljy on käsidesinä iholle hellempi vaihtoehto. Yhden tutkimuksen mukaan teepuuöljy pystyy tuhoamaan viruksia, kuten esimerkiksi E. Colia (4).

- hyttyskarkote:

Monet hyttysmyrkyt sisältävät kemikaaleja, jotka voivat olla ihmisille haitallisia. Yhden tutkimuksen mukaan (5), teepuuöljy karkoitti hyttysiä paremmin kuin DEET.

-deodorantti:

Jotkut deodorantit sisältävät teepuuöljyä keinotekoisten aineiden sijasta. Hiki ei itsessään haise, mutta kun ihon bakteerit ja hiki yhdistyvät iho alkaa haista. Ihmiset saattavat käyttävää teepuuöljyä luonnollisena deodoranttina vähentääkseen ihon bakteereita ja siten myös pahaa hajua.

-päänahan terveys:

Teepuuta käytetään myös päänahkaa hoitamaan. Tali-ihottuma on ihosairaus, jossa esiintyy mm. hilsettä ja kuivia alueita päänahassa. The American Academy of Dermatology -lehdessä vuonna 2002 julkaistun tutkimuksen mukaan 5 % vahvuinen teepuuöljy helpotti 41 % henkilön oireita, kun taas lumelääke tepsi 11 % tapauksessa.

-kynsisieni

Sieni-infektiot ovat melko yleisiä kynsien alueella. Vaikka nämä ovat harmittomia, ne voivat näyttää hurjilta. Kynsisieniin on olemassa monia lääkkeitä, mutta jotkut käyttävät mieluummin luonnollisia tuotteita, kuten esim. eteerisiä öljyjä. Teepuuöljy on ollut hyvä apu kynsisienen hoitamisessa.

Kuuden viikon tutkimuksessa kaksi kohderyhmää käytti joko teepuuöljyä ja tai kynsisienilääkettä. Sekä kynsisienilääke ja teepuuöljy toimivat, ja 60 % ihmisistä sai hyviä tuloksia (9).

-urheilijan jalka:

Toisen maailmansodan aikana syntyi urheilijan jalka -epidemia. Sadat amerikkalaiset sotilaat päätyivät sairaalaan, eikä heille ollut kunnon hoitoa tarjolla. Teepuuöljy kuitenkin toi helpotusta heidän oloonsa. Tämän jälkeen Yhdysvallat ovat varmistaneet, että heillä on aina tarpeeksi teepuuöljyä varastossa (13).

Urheilijan jalka on sienitulehdus, joka leviää jalan kynsiin ja joskus käsiin. Oireita ovat mm. ihon kuoriutuminen ja halkeileminen sekä rakkulat ja punoitus. Se tarttuu helposti. Hoidoksi määrätään yleensä sienilääkettä. Yhdessä tutkimuksessa 39 % potilaista lumelääkeryhmässä huomasi oireittensa paranevan, kun taas teepuuöljyryhmässä 72 % parani (11).

-suuvesi:

Jotkut ovat käyttäneet teepuuöljyä suuvetenä. Yhdessä tutkimuksessa teepuuöljyllä saavutettiin parempia tuloksia kuin klooriheksidiinillä, jota on suuressa osassa suuvesiä. Monet eivät pidä suuvesien kemiallisesta jälkimausta. (7). Teepuuöljyn kanssa ei ole tätä ongelmaa. Sen käyttäminen oraalisesti on kuitenkin vaarallista. Siitä voi aiheutua ripulia, ärsytystä, pahoinvointia ja jopa kooma.

-antiseptinen käyttö:

Vuonna 1922 Arthur Penfold huomasi, että teepuuöljyn Rideal Walker -vaikutuskerroin on 11-13. Tästä hän päätteli, että teepuuöljy oli 11-13 kertaa tehokkaampaa kuin fenoli suhteessa bakteereihin ja sieniin (13).

Vuonna 1930 the Medical Journal of Australia -lehti julkaisi raportin “antiseptinen pieneliöiden tuhoamisaine”: raportin mukaan teepuuöljy voisi hoitaa haavoja ja tulehduksia ilman tunnettuja sivuvaikutuksia (13). Bakteerit saattavat lisääntyä haavoissa ja ryhjeissa. Bundjalung-heimo käytti teepuuöljyä luonnon omana antiseptisenä aineena haavoihin ja ruhjeisiin.

-akne:

Vuonna 1904 George Korner, kosmeettisten tuotteiden kemisti, kehitti ensimmäiset kosmetiikkatuotteet, jotka sisälsivät teepuuöljyä. Näitä alettiin myydä Englannissa vuonna 1976 (13). Tutkimukset ovat osoittaneet, että teepuuöljyä voidaan käyttää aknea hoitamaan, ja eräs tutkimus osoitti, että teepuuöljy oli kolme kertaa tehokkaampi kuin lumelääke (6, 7). Toisessa tutkimuksessa sen havaittiin olevan yhtä tehokas kuin bentsoyyliperoksidi, kemikaali, jota on aknelääkkeissä (10).

-siivous:

Ihmiset käyttävät teepuuöljyä myös siivouksessa. Teepuuöljyn lisäksi muita luonnollisia siivousaineita ovat erilaiset etikat.

-ihotulehdusten vähentäminen:

Teepuuöljyn ihotulehdusta vähentävät ominaisuudet ovat johtaneet siihen, että ihmiset käyttävät sitä paljon ihotulehduksien hoitamiseen. Tutkimuksessa, jossa teepuuöljyä verrattiin muihin lääkkeisiin, havaittiin, että teepuuöljy vähensi oireita 40 %, ja se toimi paremmin kuin perinteiset lääkkeet. Teepuuöljyä on käytetty myös hyönteisten puremiin turvotusta ja punoitusta vähentämään. Teepuuöljyä tulisi käyttää yhdessä perusöljyjen kuten oliiviöljyn ja kookosöljyn kanssa.

Teepuuöljy ja puutarhanhoito

Teepuita kasvaa monissa trooppisissa puutarhoissa ja puistoissa. Melaleuca alternifolia on ikivihreä puu, joka sopii koteihin ja maatiloille. Se kasvaa hyvin lämpimissä maissa ja auringonpaisteessa.

Parhaiten teepuu kasvaa kosteassa maaperässä. On kuitenkin tärkeää olla ylikastelematta puita. Tulvat ja pitkäaikaiset sateet ovat haitallisia teepuille. Lämpimässä säässä teepuut voi istuttaa suoraan puutarhaan. Muuten ne kannattaa pitää sisällä ja siirtää ulos kesäksi.

Teepuut voivat kasvaa pari metriä vuodessa. Sen kukat kukkivat vain silloin tällöin. Kun teepuita korjataan, on tärkeää varmistaa, että niissä ei ole rikkiruohoja. Rikkaruohot imevät ravinteet maasta ja vähentävät puiden käytettävissä olevia ravinteita. Rikkaruohojen torjumisessa auttavat mm. lampaiden ja kanojen pitäminen, koska ne pitävät rikkaruohot, epätoivotut kasvit ja tuholaiset kontrollissa.

Teepuut ovat valmiina korjattavaksi ensimmäistä kertaa kaksi vuotta niiden istuttamisen jälkeen. Sen jälkeen teepuiden sadonkorjuu tapahtuu vuosittain ja niiden lehdistä tislataan öljyä. Sato paranee vuosien kuluessa, kun puiden juuret kasvavat vahvemmiksi. Perinteisesti sato korjattiin käsin.

Kysynnän kasvaessa kaikkialla maailmassa myös tutkijat alkoivat kiinnostua teepuusta. Australian Tea Tree Industry Association (ATTIA), Australia Rural Industries Research and Development Corporation (RIRDC) sekä Department of Primary Industries (DPI) aloittivat kattavan teepuiden kasvattamisohjelman. Ohjelman ansiosta teepuiden siemenet paranivat ja sato parantui 90 %. Se taas auttoi hallitusta ja maanviljelijöitä kestävästi vastaamaan kasvavan kysynnän haasteisiin.

Teepuun käyttöön liittyviä varoituksia

Teepuuöljyä tulee käyttää vain ulkoisesti. Sisäisesti käytettynä se on myrkyllistä. Jos kotona on pieniä lapsia, vanhempien tulee olla erittäin huolellisia etteivät lapset saa teepuuöljypulloa käsiinsä. Se saattaa olla vaarallista myös lemmikeille.

Ihotesti

Vaikka olisit käyttänyt teepuuta aikaisemmin, on tärkeä varmistaa, oletko sille allerginen. Voit tehdä ihotestin laittamalla pienen määrän ihoa öljylle. Seuraa ihoa 24 tunnin ajan. Herkkäihoisten kannattaa aina laimentaa teepuuöljy perusöljyllä.

Young Livingin Tea Tree-öljyn käyttötavat

Young LIvingin Tea Tree-öljyllä on myös monia käyttötapoja. Näitä ovat mm. iho- ja hiushoidot ja erilaiset siivoukseen ja puhtaanapitoon liittyvät toimet. Lue lisää Tea Tree-öljystämme osoitteessa YoungLiving.com.

More Essential Oil History

Olibaanihartsin
historia

Laventelin
historiaa

Piparmintun
historia